keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Belizen pikkusaari Goff's Caye - rommiboolia ja hiekkakakkuja

Tämä on toinen osa Karibian risteilyn maakohteista kertovaa neljän sarjaa, jossa esitellään kohteet Karibian läntiseltä reitiltä. Nyt on vuorossa Belize, jonka edustalla sijaitseva Coff's Cayen pikkusaari vei sydämen ja meinasi viedä miehenkin.

Mitä tehdä Belizessä

Belizessä oli aikaa yli kahdeksan tuntia. Maihin pääsi aamukahdeksasta alkaen (paikallista aikaa klo 6!) ja viimeinen yhteyslautta risteilijälle lähti 16:15. Toisin kuin Meksikossa, Belizeen olimme rohkaistuneet ottamaan retken paikalliselta matkanjärjestäjältä. Koska kuljettiin yhteyslautoilla, mantereelle meneminen oli hieman hitaampaa kuin suoraan laiturilta. Niinpä me oltiin lautalla jo vähän kärsimättömiä, sillä paikallisen retken lähtöaika oli ihan näillä minuuteilla.

Kun päästiin maihin, huomattiin että satama oli melko suuri ja laitureita aivan älyttömän paljon. Mistä meidän retki lähtee? Missä varauspaperit? Pitikö meidän olla siellä puoli ysiltä vai ysiltä? Paljonko kello on nyt oikeasti ja paljonko Miamissa? Lopulta kyseltiin oikeaa lähtöpaikkaa vähän joka toiselta vastaantulijalta ja sitten juostiin – tietenkin ihan viimeiselle laiturille.

Belizessä risteilyllä
Tervetuloa Belizeen!
Belizeen risteilyltä
Kiinalainen ravintola ja belizeläistä katutaidetta
Ja vain huomataksemme, että ollaan pari tuntia liian aikaisin paikalla. Oltiin sitten kuitenkin sekoiltu kellon kanssa. Tämän siitä saa, kun pitää elää koko ajan vain laivan aikaa eikä muista ottaa selville kohdemaan aikaa. Belizessä kello siis kaksi tuntia vähemmän kuin Miamissa.

No eipä siinä, tutustutaan Belize Cityyn! Ensin kierreltiin siellä sataman turistialueella, jossa oli lähinnä turistikrääsämyyntiä. Kyllästyttiin noin vartissa ja päätettiin pyörähtää nopeasti keskustassa. Ulos pääsi vain tullin/turvatarkastuksen kautta. Tosin se vartijatyyppi taisi heittää jutun läpällä, mutta koko satama-alue oli siis aidattu ja vartioitu, ettei vaan turistit ja paikallinen aines pääsisi sekoittumaan.

Keskusta oli ihan lähellä ja lukuisista hevoskyyti- ja taksitarjouksista huolimatta mentiin sinne kävellen. Risteilijöiltä tulevat turistit tuovat varmasti paljon rahaa kaupunkiin, sillä meillekin kerettiin siinä lyhyen matkan aikana kaupitella yhtä sun toista. Tosin kaikki kohtaamamme ihmiset olivat hyvin ystävällisiä ja avuliaita, myyntiaikeista huolimatta.

Viikko aiemmin ollutta itsenäisyyspäivää oltiin ilmeisesti juhlittu näyttävästi, sillä joka puolella hulmusivat Belizen liput ja muutamat rakennukset oli liputettu ihan kunnolla. Muuta nähtävää ei oikein löydettykään, ainakaan sieltä lähikaduilta. Hiljaista oli muutenkin, olihan siellä aikainen aamu.

Belize on siitä erikoinen, että se on entinen Britannian siirtomaa ja edelleenkin virallisesti englanninkielinen. Ei siis ihme, että kaikkialla tekstit olivat englanniksi ja kaikki myös puhuivat hyvää englantia. Belize itsenäistyi UK:sta vasta vuonna 1981! Iso-Britannien kuningatar Elisabet II on edelleenkin Belizen valtionpäämies.

Lue lisää: Belize Wikipedia.

Belize cityn keskusta
Aamuvarhainen keskusta
Belize cityn keskustassa
Itsenäisyyspäivän liputuksia
Belize keskustasta Albert street
Albert Street
keskusta joki kaupunki
Haulover Creek ja uhkaavat pilvet
Sittenpä olikin aika lähteä matkanjärjestäjän mukana Coff's Caye -minisaarelle. Pikaveneellä sinne päräytti 45 minuutissa ja meno oli aika hurjaa. Minua jännitti Tyttären puolesta, mutta yritin olla rentona. Me saatiin/otettiin ainoina aikuisina pelastusliivit, mutta lasten kokoa ei ollut. Tyttö painautui ihan kiinni minuun, metelikin taisi pelottaa. Siihen minun syliin lopulta nukahti ja saaressa jatkoi unia rattaissa.

Goff's Caye -saari oli ihana! Pieni ja suloinen. Osa porukasta lähti heti snorklaamaan, sekin olisi kuulunut retken hintaan. Mies ei osallistunut järjestetylle snorklausretkelle, vaan lähti omaan tahtiin tutkimaan vedenalaista elämää. Järjestäjät varoittelivat veden virtauksista, mutta mies vakuutteli olevansa vanha konkari snorklaushommissa.

Me Tyttären kanssa etsittiin simpukoita rantahiekasta ja sekä tehtiin hiekkakakkuja. Läträttiin vedessä niin paljon, että sormenpäät meni rusinoiksi. Vesi oli täysin kirkasta, kuin kraanavettä. Ja lämmintä kuin linnunmaito! Tytär ei oikein tuntenut Miami Beachin kovasti aaltoilevaa rantaa omakseen, mutta täällä uiskenteli aivan haltioissaan. Rannalla oli valokuvauksellinen hiekkadyyni, jota pitkin oli mukava kulkea veteen. Ranta soveltuikin hyvin pienille lapsille.

Vinkkiviitonen: ota mukaan ainakin ranta-alusta ja peittäviä vaatteita sillä aurinkotuoleja ja -varjoja ei ole. Aurinkorasvasta puhumattakaan.

laivalla pikaveneellä saarelle

lasten kanssa Belizessä

lapsen kanssa hiekkarannalla

lapsi matkoilla mukana

Sitten aloin jo ihmettelemään, että missä ihmeessä mies viipyy. Kierrettiin kaikki rantahietikot, eikä tuttua kaljupäätä näkynyt missään. Kohta nähtiin tuttu tyyppi lompsivan räpylät kourassa venelaiturilta. Hän oli ajautunut virran mukana yhä kauemmas ja joutunut koralliriutan saartamaksi. Lopulta kilpailevan yhtiön vene noukki miehen kyytiin ja palautti saarelle. 

Mies kertoi rannalle palauduttuaan, että alkoi olla jo tosissaan väsynyt virtaa vastaan uimisesta. Onneksi veneseurue sattui paikalle! Aluksi miehen olisi pitänyt jäädä odottamaan veneeseen juuri alkaneen snorklausretken päättymistä, mutta kun oli saanut kerrottua vaimon ja lapsen huolesta, retkiopas suostui palauttamaan miehen meille saman tien.

Meidän omat retkenjärjestäjät grillasivat meille ruokaa ja jälkkäriksi oli “mielin määrin” rommia, kuten retkisuunnitelmaan kuului. Me oltiin perhematkalla, joten juotiin vain parit mukilliset herkullista rommiboolia. Lisäksi saaren ainoalla katoksella oli muutama myyntipöytä, jossa oli pikkurahalla snäcksejä, koruja tai "unohtuiko kotiin" -tarpeistoa.

Belizessä Belizeen ranta

hiekkarannalla hiekkaranta

Oli jotenkin ihan mahtava fiilis siellä, kaikki olivat iloisia ja ystävällisiä. Aurinko paistoi täydeltä taivaalta. Jostain taustalta kuului musiikkia – vai kuuluiko? Muistoissani ainakin soi paikalliset rytmit. Aika pysähtyi ja olisi tehnyt mieli jäädä siihen saareen ainakin auringonlaskuun asti. Monta kertaa hämmästeltiin, että täällä sitä nyt ollaan. Melkein toisella puolella maapalloa.

Täytyy sanoa, että oli todella onnistunut päivä ja saatiin rahoille vastinetta. Kaikki työntekijät olivat ystävällisiä, ottivat Tyttäremme hyvin huomioon, viihdyttivät ja pitivät huolta turvallisuudestamme (no, ainakin paikallisen tason mukaan). Me ostettiin päiväretki muistaakseni täältä: Belize Excursions ja maksettiin noin 40 dollaria per aikuinen.

Paluumatka sujui nopeasti ja huomattavan paljon vähemmällä jännittämisellä. Kerettin vielä satamassa hörpätä Belikin-oluet ennen laivaan palaamista. Laivalla olikin ihan mahtavaa päästä suoraan notkuvan ruokapöydän ääreen.

Lue lisää Lähinnä Kauempana arkistosta:
Meksikon Cozumelista Tulumiin / ensimmäinen osa risteilyn maakohteista
Vinkit Karibian risteilylle / mittava tietopaketti laivaelämästä

Olisi kiva kuulla muidenkin matkakokemuksia Belizestä! Tai kiinnostaisiko sinua vierailla Goff's Caye -pikkusaarella?

Pysy ajan tasalla uusista julkaisuista


ParisRio - Matka-aiheiset blogit kartalla. Yli 40 matkabloggaajan kirjoitukset maittain.

COPYRIGHT

Webdesignin tarjoaa Veera Junttila, Lunar Graphics 2017