Laiva oli Tallinnan satamassa klo 11 ja automme oli laivasta ulkona jo vartti myöhemmin. Pysähtymättä Tallinnassa jatkoimme ykköstietä Narvan suuntaan, kohti Rakverea. Kyltitykset oli selvät ja oikealle tielle oli helppo löytää. Tällä kertaa ei tarvinnut tehdä ylimääräistä kieppiä, kuten Pärnuun mennessä helposti käy.
Autoilu omalla autolla Pohjois-Virossa
Kun päästiin ykköstielle, piti hetken hieroskella silmiä. Ajellaanko me ollenkaan tässä maailmassa? Tultiinko me johonkin unimaahan? Oli vieläkin hieman sumuista, kaikki puut ja pensaat kuorrutettuna kauniilla, valkoisella kuuralla. Maisema oli kuin sadusta, ihan mielettömän kaunis.
Koska Viron tiet ovat pitkät ja suorat eikä juurikaan korkeuseroja, on virolaisilla teillä usein melko tylsä ajella. Mutta ei todellakaan tällä kertaa!
Tunnelmaa pilasi vähän se, että Tappi ei meinannut millään nukahtaa, vaikka päiväuniaika oli jo pitkällä ja oltiin herätetty poika aikaisin. Tytär oli unessa jo Tallinnassa.
Jos aiemmassa postauksessa Viron autoilusta puhuin Viron hyväkuntoisista teistä - joudun nyt perumaan puheeni. Ajoittain tiet olivat ajoittain huonossa kunnossa, ainakin tuolla ykköstiellä Tallinnan ja Rakveren välillä.
Tallinnasta on Rakvereen alle puolentoista tunnin ajomatka, vain 100 kilometriä. Olin etukäteen kysellyt matkaryhmissä, olisiko jotain nähtävyyttä matkan varrella. Sain vinkin Jägalan vesiputouksista - sinne suuntaisimme siis! Tappi oli edelleenkin valveilla, mutta onneksi meillä oli suunnitelma B.
Tietoisku! Historiankirjoja varten merkitään muistiin bensiinin hinnat Virossa 12.3.2017:
95: 1,179 eEli selvästi Suomen hintoja edullisemmat. Ei varmaan tarvitse perustella, että tankkasimme Virossa tankin täyteen.
98: 1,229 e
D: 1,189 e
Jägalan vesiputous
Jägalan vesiputoukset sijaitsevat reilun 30 kilometriä Tallinnan keskustasta Narvan suuntaan. Liittymä ykköstieltä oli Koogi-kylän kohdalla vähän hämärä, joten kannattaa etukäteen katsoa kartasta reitti. En ole varma, mentiinkö me itse kaikista näppärintä reittiä. Ehkä ei.
Me menimme vesiputouksille Jägala-Karaveten, Jöelähtme-Kemban ja Jägala joa teen kautta. Google Mapsista vesiputouksen paikka löytyy hyvin nimellä jägala joa autoparkla ja se johdattaa suoraan nähtävyyden isolle parkkipaikalle. Vesiputous on parkkipaikan välittömässä läheisyydessä.
Jägalan vesiputouksia voi mennä katsomaan myös joen toiselle puolelle.
Tytär herätettiin parkkiksella.
Koska on kevättalvi, oli alue täynnä kuralätäköitä, mutaa, liukasta jäätä ja kuolettavia jyrkänteitä. Huippupaikka olla 4-vuotiaan ja 1,5-vuotiaan vikkelän ipanan kanssa.
Noin kolme minuuttia ja Tytär veti mutaan turvalleen. Tappi oli nurin vähän väliä. Vaatteet kurassa reissun alkajaisiksi, mutta se oli pienin murheista. Lasten perään sai koko ajan katsoa, etteivät olisi suistuneet jyrkänteeltä tai tipahtaneet jokeen. Itselläni oli sileäpohjaiset kengät ja pystyssä pysyminen oli ajoittain haastavaa.
Veden läheisyys teki ilmasta hyytävän.
Lähdettiin muiden turistien tapaan katsomaan paikkoja. Paikalle oli saapunut melko paljon ihmisiä selfiekeppeineen ja poseerauskuvien ottajia oli paljon. Näköjään talvinen vesiputous on Virossa iso nähtävyys! Luin, että talvella jääseinämän ja puikkojen väliin voi muodostua tunneli. Nytkin sellaista oli hieman nähtävillä, mutta leudot päivät lienee syöneet osansa.
Olimme sillä puolella jokea, jossa on hyvät rappuset vesiputouksen alle. Sieltä oli aika upea näkymä sekä hyvä paikka ottaa kuvia ja tutkia putousta. En nähnyt, että joen toiselta puolelta olisi päässyt alas kuvaamaan. Kuvakulma on saattanut kuitenkin sieltä olla parempi ylhäältäpäin.
Voisin kuvitella, että talven lisäksi myös kevään tulvissa vesiputous olisi vaikuttava.
Vesiputous on lähes 8 metriä korkea ja 50 metriä leveä. Se on Viron suurin luonnollinen vesiputous. Ja kyllähän se oli vaikuttava paikka. Yllätyin, sillä en tiennyt alavassa Virossa tällaisia olevankaan. Vieläpä niin lähellä Tallinnaa!
Jos siis satutte autoilemaan Virossa, niin suosittelen pistäytymään vesiputouksella. Selfie-tikku ojoon ja sekaan kuvailemaan!
Lue lisää Visit Estonian sivuilta: Jägalan vesiputous
Hieman_vino -blogista: Jägalan putous Tallinnassa
Jägalan vesiputoustenkin jälkeen Tappi sinnitteli väkisin hereillä ja nukahti vasta puoli tuntia ennen Rakverea. Tytär viihtyi autossa hyvin, kun vain sai napostella koko ajan jotain. Hyvin tyypillistä reissumeininkiä meidän perheessä. Sentään kukaan ei oksentanut!
Hupsista, mehän ollaan näköjään kunnolla intouduttu Viro-matkailuun, varsinkin autolla. Alla muut Viro-aiheiset postaukset Lähinnä Kauempana -arkistosta. Ekasta linkistä löytyy hyödyllistä tietoa Virossa autoiluun.
- Autolla Virossa - Tartto, kiertueen viimeinen etappi
- Pärnu - rantaloma Viron parhailla hiekkarannoilla
- Viron kaksoiskaupunki Valga - Valga Latvian puolella
- Tallinna-vinkki: Maiasmokk Kohvik tunnekuohuissa
Kiinnostaako vesiputoukset, nämä kotoisemmat tai sitten eksoottisemmat? Jos olisit autolla Virossa, kävisitkö katsomassa näitä putouksia? Vai oletko jo käynyt?
